AHJON UUMENISTA

Halusin opiskelemaan muinaistekniikkaa osin siitä syystä, että halusin oppia takomaan työkaluja. En kuvitellut että jo muutama viikko taonnan perusteiden oppimisesta pitelisin kädessäni kolmea pienin kätösin tekemääni tasatalttaa. Nämä odottavat vielä aikaa kun ehdin sorvata niille kahvat.

Tulusrauta on varsin perinteinen taonnan perusteissa opittava käyttöesine ja sellainen syntyi minunkin vasarani alla. Tämän kumppaniksi sain sopivan muotoiseksi isketyn piikiven.

Piikiven päällä pidetään esimerkiksi taulaa (taulakäävästä saatava, hyvin kytevä aines) ja isketään tulusraudalla kiveen jolloin lentää kipinöitä. Tulusrauta on tehty korkea hiilisestä teräksestä, jonka ansiosta se kipinöi enemmän. Tässä saattaa mennä pitkäkin tovi ennenkuin kipinä jää taulaan kytemään, mutta ensimmäisellä kerralla sain kydyn aikaseksi jo muutamalla iskulla.

Tätä kaikkea ennen on jo nuotio ja kytyrulla valmisteltu hyvin. Kytyrulla on tuohesta tehty rulla, jonka sisälle on laitettu sytykkeiksi esimerkiksi kuivaa saniaista ja katajan kuorta. Kydyn ottanut taula asetetaan sytykkeiden keskelle ja aletaan puhaltamaan rullaan sisälle. Selkä tuulen suuntaan, että suojataan kyty tuulen puuskilta ja savu ei tule naamalle.

Rullaan puhaltelu on oma taiteenlajinsa ja sen oppii vain tekemällä. Tärkeintä on kydyn kasvaessa rullan sisällä puristella rullaa enemmän kasaan jotta keskelle pääsisi lisää sytykkeitä. Kun liekki leimahtaa kannattaa yleensä vielä jatkaa puhaltelua hetken, ettei tuli sammu. Tuohi suojaa näppejä aika kauan kuumuudelta. Sitten vaan rulla valmisteltuun nuotioon ja nuotiolaulut raikamaan.